Miksi sijoittelu kannattaa tarkistaa nyt
Syksyn pimeät illat tuovat uuden äänityskauden: podcastit, opetusvideot ja esiintyjien demot siirtyvät takaisin sisälle. Ikkunat pidetään kiinni, lämmitys kolisee ja huoneen ääni on eri kuin kesällä. Moni huomaa tämän vasta editointivaiheessa, kun puhe kuulostaa ohuelta tai liian läheiseltä. Siksi suosittelen, että mikrofonin paikka katsotaan uusiksi kauden alussa eikä oleteta kesän asetusten pätevän.
Sijoittelussa on kolme muuttujaa: etäisyys, kulma ja korkeus puhujan suhteen. Kun yhtä niistä muuttaa, muutkin vaikuttavat lopputulokseen. Tämä kirjoitus keskittyy näihin kolmeen ja siihen, miten ne toimivat yksinpuhujalla ja kahden hengen haastattelussa. Huoneen heijastuksista ja vaimennuksesta puhumme muissa osissa, tässä riittää, että mikrofoni on oikeassa paikassa suhteessa suuhun.
Etäisyys: kämmenen leveys ei aina riitä
Yleinen ohje on pitää kondensaattorimikrofoni noin kämmenen ja peukalon verran suusta, eli kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen senttiin. Pienessä huoneessa tämä on hyvä lähtökohta, koska lähellä puhe peittää huoneen kaiun. Mitä kauemmas mikrofoni siirtyy, sitä enemmän se kuulee seinistä palaavaa ääntä ja sitä kaukaisemmalta puhuja kuulostaa.
Liian läheltä äänittäminen aiheuttaa omat ongelmansa: bassot korostuvat, p- ja b-äänteet puhaltavat ja pienikin pään liike muuttaa tasoa. Poppisuodatin auttaa, mutta ei korvaa etäisyyttä. Kokeile äänittää sama lause kolmelta etäisyydeltä ja kuuntele kuulokkeilla. Valitse se, jossa puhe on lämmintä mutta ei tukkoista. Merkitse paikka teipillä pöytään, niin löydät sen seuraavallakin kerralla.
- Aloita 20–30 sentistä ja säädä korvakuulolta
- Merkitse mikrofonin ja puhujan paikka teipillä
- Kuuntele p- ja b-äänteitä ennen varsinaista äänitystä
Kulma ja korkeus: puhu viereen, älä suoraan sisään
Moni asettaa mikrofonin suoraan suun eteen. Se on helpoin tapa saada sihisevät s-äänteet ja puhalluspiikit nauhalle. Kokeile nostaa mikrofoni hieman suun yläpuolelle tai siirtää sitä sivulle niin, että se osoittaa suuta viistosti kohti. Puheääni osuu silloin kapselin sivuun, ja ilmavirta kulkee ohi.
Korkeudessa tavoite on sama: mikrofonin kapselin tulee olla suunnilleen suun tai alahuulen korkeudella, ei otsan korkeudella eikä rintakehän tasolla. Jos puhujan pitää taivuttaa niskaa mikrofonia kohti, ääni muuttuu ja uupumus lisää epätasaisuutta. Säädä mikrofoni istuvan ihmisen luonnolliseen asentoon, älä päinvastoin. Mikrofonivarsi ja jalusta on hyvä asentaa niin, ettei puhuja koske pöytään ja tuota jylinää.
Yksinpuhujan asettelu
Yksinpuhujalle riittää yksi mikrofoni, ja huomio kannattaa antaa huoneen puolelle. Istu niin, että mikrofonin takana on pehmeä pinta, kuten verho tai kirjahylly, ei paljas seinä tai ikkuna. Mikrofonin takaa palaava heijastus kuuluu äänityksessä helposti. Näyttö, jota katsot lukiessasi, kannattaa asettaa mikrofonin taakse niin, että kasvot kääntyvät kohti kapselia.
Jos luet käsikirjoitusta, tulosta se tai aseta näyttö suoraan mikrofonin takaa. Pään kääntäminen sivulle kesken lauseen vaihtaa puheen sävyä ja tasoa kuuluvasti. Tee tasotarkistus puhumalla normaalilla äänellä ja sitten hieman kovempaa, jotta tiedät varamarginaalin. Tarkistuslomake auttaa tässä, mutta siitä enemmän omassa osassaan.
- Mikrofonin taakse pehmeä pinta, ei ikkunaa
- Katso näyttöä mikrofonin takaa, älä sivulta
- Testaa sekä rauhallinen että painokas puhe
Kahden hengen haastattelu pienessä huoneessa
Haastattelussa on kaksi vaihtoehtoa: yksi mikrofoni kummallekin tai yksi yhteinen. Kahdella mikrofonilla saat kummankin puheen erilleen ja voit säätää tasoja jälkikäteen, mutta pienessä huoneessa toisen ääni vuotaa helposti toiseen mikrofoniin. Istuta puhujat vastakkain tai kulmittain ja käännä mikrofonien kapselit pois toisistaan, jolloin vuoto vähenee.
Pidä kummankin etäisyys mikrofoniin yhtä suurena ja tarkista, että molemmat puhuvat samalle puolelle mikrofonia. Pöytä kannattaa peittää huovalla tai matolla, koska kovaan pintaan osuva kyynärpää ja kuppi kuuluvat kaikilla mikrofoneilla. Pyydä vieras puhumaan ennen aloitusta ja säädä tulotaso hänelle erikseen, sillä äänenvoimakkuus vaihtelee ihmisten välillä yllättävän paljon.
Pieni syysrutiini ennen jokaista äänitystä
Kun kauden ensimmäinen äänitys on edessä, tee lyhyt testi: äänitä minuutti puhetta, kuuntele kuulokkeilla ja katso, ettei taustalla humise lämmityslaite tai jääkaappi. Syksyn kuivempi sisäilma ja lämmitys tuovat uusia ääniä, joita ei kesällä ollut. Sammuta ne tarvittaessa äänityksen ajaksi.
Kirjaa muistiin etäisyys, kulma ja korkeus, jotka toimivat. Seuraavalla kerralla sinun ei tarvitse arvailla, ja voit verrata uutta äänitystä edelliseen. Pieni muistiinpano säästää enemmän aikaa kuin yksikään uusi laite. Jos jokin asettelu kuulostaa oudolta, palaa yhteen muuttujaan kerrallaan: ensin etäisyys, sitten kulma, lopuksi korkeus.
Mikrofonin sijoittelu on halvin tapa parantaa puheen ääntä, koska se ei maksa mitään. Etäisyys, kulma ja korkeus ratkaisevat enemmän kuin laitteen hinta, ja haastattelussa lisäksi puhujien asettelu toistensa suhteen. Käytä syksyn alkua siihen, että löydät oman tilasi toimivat asetukset ja kirjaat ne ylös. Seuraavat äänitykset sujuvat silloin rauhassa ja editointiin jää vähemmän korjattavaa.
